keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

All i need is you

Meillä on rytmi. Rytmi on veressä ja rytmi on päivässä. Aamut alkavat kello kuuden herätyksellä. Sitten aamutoimet ja hoitoon.
No, tämä aamu alkoi aivan kun kaikki muutkin. Minä olin torkuttanut kännykän herätyksen taas yli ja sitten säpsähdin hereille. Kun sitten nousin ja menin Unnan huoneen ovelle herättämään, niin tyttö nosti päätään - laski sen ja nosti oikean käden ja kaksi sormea "nukutaan vielä kaksi - ei kolme tuntia". Että sellainen aamunvirkku:)

Tänään Unna katsoi taas Heinähattua ja Vilttitossua. Minä olin puhelimessa ystäväni kanssa. Ne ovat muuten jänniä. Ystävät. Osa kulkee koko elämän mukana, osa vain tietyn vaiheen. Unnan hoitoryhmä on muuttunut jatkuvasti ja oikeastaan Unna on ainoa "alkuperäisjäsen". Monesti olen miettinyt miten Unnan käy ns. ystävä-markkinoilla. Onneksi huolehtiminen on osoittautunut turhaksi. Lapset ystävystyvät aika helposti:)
Tänään oli ensipäivä uudessa varakodissa - ja pienestä jännittämisestä huolimatta hyvin se meni, Unna ajeli iloisesti mopoilla uusien kavereiden kanssa kun hain hänet hoidosta.

Ja vielä siitä rytmistä. Meillä kuunnellaan vain ja ainoastaan yhtä bändiä illalla kun käydään nukkumaan. Hillsongin biisit on Unnan mielestä parhaita iltakappaleita. Siitäpä siis tämän illan otsikko. Tämä laulettiin kahden minun todella rakkaan ystävän häissä - kauneimmissa häissä missä olen koskaan ollut tai mitä olen koskaan nähnyt.
Juuri nyt Unnan huoneesta kuuluu phiiii....phiiii.....phiiii. On taas varmaan prinsessa unet menossa:).


-pjc-

Ei kommentteja: